twitter facebook instagram bloglovin tumblr google plus pinterest youtube

Pages

5 January 2014

Jämsä 2014

















Perjantaiaamuna nousin työllä ja tuskalla seitsemältä. Olen nyt nukkunut melkein joka aamua 12:en asti, joten tuo herätys tuntui aivan ylivoimaiselta. Luvassa oli kuitenkin mahtava viikonloppu Jämsässä, joten raahasin itseni asemalle ja siitä junaan. Matkustin kaksi ja puoli tuntia kaukojunan yläkerroksessa ja katselin vaihtuvia maisemia. Jämsässä vastassa olivat Iida ja Annu, joiden kanssa vietimme upean perjantain. Valokuvattua tällöin tuli vähemmän kuin oli odotettavissa.
Lauantaina ja sunnuntaina täydensimme kuvavarastoa 1000 ja koimme työmme tehdyksi tältä erää.

Friday morning, 7 am. It was extremely hard to me to wake up so early, 'cause I had slept till midday almost every day before it. Still I ripped myself up because I was heading to an amazing weekend with my friend in Jämsä. I hopped to train and had a 2 and half hour trip. I love traveling by train especially when I get a seat from upstairs where's an amazing view. At Jämsä's station Iida and her friend Annu waited me. We spent a marvelous Friday, even though we photographed less than we had expected.
On Saturday and Sunday we photographed way more and reached 1000 pics, which was kinda our goal.

Iidan ja minun ystävyyssuhteen alku ei ollut yhtään niin tavanomainen, kuten voi välimatkan puolesta päätelläkin. Tapasimme ensimmäistä kertaa internetissä noin kolme vuotta takaperin virtuaaliheppailun parissa. Alku ei ollut ruusuinen kummankaan puolelta, vaan ennakkoluuloja ladeltiin omien kaverien kesken aikalailla.

The beginning of Iida and my friendship was not so ordinary, as you can tell by the distance between our hometowns. We first met on the internet about three years ago. We both had an interest on virtual horses and met at a virtual stable. The beginning wasn't so rosy by either side: we had huge prejudices about each other.



Puolen vuoden jälkeen aloimme jutella enemmän keskenämme, mm. messengerin kautta. Opimme tuntemaan toisiamme hieman paremmin ja huomaamaan, ettei toisessa itseasiassa mitään vikaa ollutkaan. Vanhemmille ei asiasta kauheasti hiiskuttu, sillä ainakin omat vanhempani ovat tarkkoja netissä tavattuja ihmisiä kohtaan. Ei sillä, yritän itsekin olla kriittinen, kenen kanssa olen tekemisissä internetissä.

After sex moths we started to talk/chat more via messenger for example. We learnt to know each other better and realized there'd nothing wrong on the other one. There was actually non talking to parents about the situation. If they asked who I was chatting with, I told them "someone from school, you don't know her". That was, I think, mainly because my parents are quite suspicious on internet and people there, which is sometimes really good thing. I try to be critic too with the people I meet on internet. 







Kun skype hyppäsi kuuluisuuteen, aloimme käymään videokeskusteluja miltei päivittäin koulun jälkeen. Ensimmäiset puhelut olivat tietenkin erittäin jännittäviä, eikä puheenaiheita meinannut keksiä millään. Siitä pikkuhiljaa alkoi keskustelu sujua.

When skype became popular we tarted to have video calls almost every day after school. The first calls were really tense and awkward, of course, but after a while we got more to talk about and it became easier.


Mietimme monesti yhdessä, miten voisimme nähdä. Suunnittelimme lähtevämme yhdessä samalle ratsastusleirille, mutta asia aina vain jäi. En voinut kuvitellakaan kertovani vanhemmilleni nettikaveristani, sillä arvasin jo valmiiksi heidän kantansa tapaamista kohtaan.

We thought many times, how could we meet. We planned to go to same riding camp and stuff, but they never happened. I could'n even think about telling my parents about my friend I'd met on internet or asking if we had been able to meet, 'cause I guessed the answer I would'd got.

Joulun alla, vuonna 2012, uskaltauduin kysymään äidiltäni asiasta. Asiaa puitiin myöhemmin koko perheellä, jolloin päästiin siihen lopputulokseen, että Iida voisi kyllä tulla meille käymään. Itse en saanut lupaa lähteä Jämsään, sillä en osannut vielä kulkea julkisilla ollenkaan luontevasti.

Before Christmas 2012 I had gained enough courage to ask my mom about the meeting. We discussed about it with the whole family and then we decided that Iida could come to visit me. I didn't get a permission to go to Jämsä 'cause I couldn't use the train properly. 


Tästä lähti hirveä järjesteleminen: vanhemmat puhuivat keskenään muutamaankin otteeseen, ajankohtaa venkslattiin jne. Lopulta tultiin päätökseen, että Iida matkustaisi meille Tuusulaan junalla 4.1.2013. Odotus tuntui ikuisuudelta, ja kun tämä päivä vihdoin koitii, oli tunnelma niin katossa! (Viikonlopusta voi lukea lisää TÄÄLLÄ)

From this point started the massive arrangements: our parents called each other, we had to decide the weekend Iida would come etc. Finally we decided Iida would travel to Tuusula on 4th of January 2013. Waiting felt like forever, but when 'the day' came we had so much fun! (My first post's about it, but it's only in Finnish, sorry :( )


Nyt olemme erittäin hyviä ystäviä, ja kokeneet yhdessä niin paljon! En voi kuvitellakaan, mistä kaikesta olisin jäänyt paitsi, jos en olisi Iidaan koskaan tutustunut. Netissä on siis omasta mielestäni liikuttava varovaisesti, mutta silti luottavaisesti. Samoin junalla liikkuessa: ethän hyppää junan kyytiin, jos et luota, että se menee minne on määrä. 

At the moment we're actually really good friends and we have experienced so much together. I can't imagine what I'd missed if I'd never met Iida, this gorgeous friend of mine. So I'd say you should be attentive, but still trustful when using the internet. Like when your traveling by train: you wouldn't take a train, if you don't trust it's going to where ever it's meant to go.

4 comments:

  1. I really enjoyed reading about your friendship. It can be difficult finding a good friend. I am so glad it worked out well for you.

    Best Wishes,

    Sharon
    http://www.afashioncrowd.blogspot.com

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thank you very much for your comment :) I'm really glad too our friendship works put so well... It's a total miracle we found each other from millions and millions of people on internet.

      Hope you'll stick around :)

      Delete
  2. Ihana postaus! Paljon ollaan kyllä yhdessä koettu, en olisi koskaan lähtenyt Englantiinkaan ilman sua! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos :) Mä en olisi koskaan päässyt valokuvauksen ihmeelliseen maailmaan sisään ilman sinua :)

      Delete

blogger template