A week ago I got surprised happily when I heard I would be graduating as well. In Finland we have a kind of similar graduation ceremony in the end of upper secondary school. It is still far away from the American style so I was very pleased to experience this more-like-american graduation. We didn't have the robes nor the hats but scrolls were handed to us. Personally I prefer the scrolls to just paper certifications which we are given in the Finnish ceremony.
The ceremony was very festive. I got so confused by how many prizes the students were given. When in Finland we have just couple prizes per year class then here one student could get five prizes. Some of these prizes were cups which was incredible to me, also the value of the prizes were unbelievable: up to thousands of dollars. Crazy.
I am now practically done with school and started my advanced summer holiday on last week. There has been so many holidays already that I'm starting to be pretty sick of them. The other students have final exams during the whole November so obviously everyone's being really busy. I used to wonder why the exchange students spend so much time with other exchange students instead of the locals while reading their blogs. Now I really see why. The locals have homework, exams, some have work, and all that stuff I'd have in Finland being a 'normal' student. In addition to that no one understands an exchange student better than another exchange student.
17 weeks has gone so freaking fast. It's over four months away from Finland. The Aussie host family, visa business and upcoming December have overtaken my mind lately. I got my placement information a couple weeks ago. I got so excited I totally forgot the Friends, jumped from the sofa and ran around the house for several minutes trying to read the email from my phone at the same time. My host family lives in Brisbane, half hour from the centre and an hour from Gold Coast. I'm pretty sure I cried of happiness. The family seemed like a really nice one already in that point but after emailing with the host mum I got certain this family is awesome. Now I can't wait to jump to plain and fly to my dream land.
Currently I'm waiting for my Australian visa to come so I can get the departure dates. Originally I was supposed to leave New Zealand in January but now luckily I can go already in the end of December.
Paljon on taas tapahtunut. Oikeastaan totta puhuen itselläni on ollut liikaa vapaa-aikaa, mutta jotenkin on helpompi hukuttautua youtuben ja television ääreen kuin oikeasti saada mitään hyödyllistä aikaan. Jos Suomessa katsoin muka paljon televisiota tai hukutin aikaa tietokoneella niin äiti, et ole nähnyt vielä mitään! Täällä pyörii vuorokauden ympäri aina jotain, mitä katsoa; Kardashianeista Simpsoneihin ja rikosohjelmista Disney-sarjoihin. Viimeaikoina tietokoneella ‘työskentely’ on oikeastaan ollut jopa aktiivista verrattuna loppupäivän ohjelmaan.
The ceremony was very festive. I got so confused by how many prizes the students were given. When in Finland we have just couple prizes per year class then here one student could get five prizes. Some of these prizes were cups which was incredible to me, also the value of the prizes were unbelievable: up to thousands of dollars. Crazy.
I am now practically done with school and started my advanced summer holiday on last week. There has been so many holidays already that I'm starting to be pretty sick of them. The other students have final exams during the whole November so obviously everyone's being really busy. I used to wonder why the exchange students spend so much time with other exchange students instead of the locals while reading their blogs. Now I really see why. The locals have homework, exams, some have work, and all that stuff I'd have in Finland being a 'normal' student. In addition to that no one understands an exchange student better than another exchange student.
17 weeks has gone so freaking fast. It's over four months away from Finland. The Aussie host family, visa business and upcoming December have overtaken my mind lately. I got my placement information a couple weeks ago. I got so excited I totally forgot the Friends, jumped from the sofa and ran around the house for several minutes trying to read the email from my phone at the same time. My host family lives in Brisbane, half hour from the centre and an hour from Gold Coast. I'm pretty sure I cried of happiness. The family seemed like a really nice one already in that point but after emailing with the host mum I got certain this family is awesome. Now I can't wait to jump to plain and fly to my dream land.
Currently I'm waiting for my Australian visa to come so I can get the departure dates. Originally I was supposed to leave New Zealand in January but now luckily I can go already in the end of December.
SUOMEKSI
Paljon on taas tapahtunut. Oikeastaan totta puhuen itselläni on ollut liikaa vapaa-aikaa, mutta jotenkin on helpompi hukuttautua youtuben ja television ääreen kuin oikeasti saada mitään hyödyllistä aikaan. Jos Suomessa katsoin muka paljon televisiota tai hukutin aikaa tietokoneella niin äiti, et ole nähnyt vielä mitään! Täällä pyörii vuorokauden ympäri aina jotain, mitä katsoa; Kardashianeista Simpsoneihin ja rikosohjelmista Disney-sarjoihin. Viimeaikoina tietokoneella ‘työskentely’ on oikeastaan ollut jopa aktiivista verrattuna loppupäivän ohjelmaan.
Tämän viikon alussa yllätyin iloisesti kun sain tietää, että olisin mukana paikallisten valmistujaisissa. Suomessa on vastaavasti ylioppilasjuhlat, mutta onhan se jo jotain, että pääsee ihan graduation seremoniaan mukaan. Uudessa-Seelannissa graduation on hiukan erilainen kuin mitä olen saman tilaisuuden kuullut olevan Amerikassa. Täällä ei ole kaapuja tai niitä hienoja hattuja, mutta kääröt sen sijaan jaettiin. Itse pidän enemmän tästä käärösysteemistä kuin vain paperitodistuksesta ensinnäkin jo sen takia, että tuota kääröä oli selvästi helpompi pitää kädessä, sillä paperin onnistuu aina rypistämään niillä kylmän hikisillä käsillä.
Tilaisuus itsessään oli hyvin juhlava. Itselläni meni ihan yli ymmärryksen, kuinka paljon palkintoja oppilaat saivat. Kun Suomessa on vain muutama stipendi per luokkataso, niin täällä yksi oppilas saattoi saada viisikin palkintoa, ja nämä palkinnot olivat osa ihan pystejä. Stipendien arvo huiteli muutamasta sadasta aina tuhansiin uuden-seelannin dollariin. Hullua.
Koulu on nyt siis omalta osaltani paketissa ja saan aloittaa aikaisen kesäloman. Lomia on tosin ollut ihan pilvin pimein, että rupeaa pikkuhiljaa tekeminen loppumaan. Paikallisilla on loppukokeita koko marraskuun, minkä takia kaikki ovat koko ajan hirveän kiireisiä. Ihmettelin aina aikaisemmin lukiessani muiden vaihtareiden blogeja, että miksi ne viettävät niin paljon aikaa muiden vaihtareiden eikä paikallisten kanssa. Ymmärrän syyn nyt liiankin hyvin. Paikallisilla on kotiläksyjä, työvuoroja, kokeita ja kaikkea sitä, mitä oppilailla on Suomessakin. Lisäksi toisen vaihtarin kanssa voi aivan avoimesti vaihtaa mielipiteitä maan tavoista yms. Vaihtari ymmärtää toista vaihtaria parhaiten. Totisen tosi.
17 viikkoa vierähtänyt ihan tuosta vain. Yli neljä kuukautta mennyt. Viimeaikoina Australian isäntäperhe, viisumiasiat ja joulukuun lähestyminen ovat vieneet ajatuksia muualle. Sain sijoitustiedot muutama viikko takaperin. Frendit saivat jäädä kun liiasta innosta hyppäsin sohvalta ja juoksin pari kertaa ympäri taloa selaten läpi tämän kyseisen meilin. Isäntäperheeni asuu Brisbanen lähiössä, puolituntia keskustasta, tunti Gold Coastilta. Olen melko varma, että itkin ilosta. Perhe vaikutti jo tuossa vaiheessa aivan mahtavalta, mutta muutaman sähköpostin vaihdon jälkeen olin pakahtua onnesta. Enää en malttaisi odottaa ollenkaan. Unelmamaani kutsuu.
Nyt odottelen Australian viisumin saapumista, että saan lähtöpäivämäärät. Alunperin tarkoitus oli lähteä kohti Ausseja tammikuussa, mutta hyvällä tuurilla pääsen lähtemään jo joulukuun lopussa.
No comments:
Post a Comment